22.4.2015

lastenvaatteista


Haalari Mini Rodini (second hand)
Huivi Bobo Choses (itse muokattu)
Tumput Mini Rodini (second hand)
Kengät Converse (second hand)
Pipo Mini Rodini (second hand)

Takki Zara
Huivi Bobo Choses (itse muokattu)
Kendät Adidas
Mokkasiinit Lindex
 
Takki Mini Rodini
Huivi itse tehty
Pipo Makia
Kengät Adidas


 Lastenvaatteista on pyydetty kerran jos toisenkin juttuja, joten tässäpä tulee. Voisin ehkä kuvailla olevani lastenvaateamatööriharrastaja. On niitä, joille on tärkeää, että lapsella on puhtaat ja ehjät vaatteet. Luokittelen itseni seuraavaan ryhmään, eli niihin, jotka edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi arvostavat sitä, että vaatteet myös näyttävät kivoilta. Ja sitten on vielä ne hardcore -harrastajat, jotka eivät anna edes miestensä pestä pyykkiä siltä varalta, etteivät merkkivaatteet menisi pesussa pilalle. True story, oon näitä pyykinpesuepisodeja saanut todistaa facebookin lastenvaatekirppis- ja jutusteluryhmissä.

Meillä käytetään merkkejä ja merkittömiä vaatteita ihan laidasta laitaan. Teen myös itse lapsille vaatteita. Esimerkiksi viisivuotiaalla housuja menee rikki tuon tuosta, joten on kätevää kun itse voi housuvarastoja täydentää eikä aina tarvitse ostaa uusia. Omat suosikkimerkkini ovat H&M, Lindex, Name It, Popupshop, Mini Rodini (vanhemmat mallistot + basic -mallisto) ja Bobo Choses. Hennesiltä, Lindexiltä ja Name Itiltä ostan perusvaatteita ja joskus näistä voi tehdä todellisia herkkulöytöjä. Mini Rodinilta olen ostanut viime aikoina lähinnä ulkovaatteita ja harvoja valittuja sisävaatteita. Jotenkin nämä uusimmat mallistot etenkin sisävaatteiden osalta ovat olleet lähinnä outoja ja hinta-laatusuhteeseen nähden täysin yliarvostettuja. Bobo Choses on ehkä merkeistä tällä hetkellä eniten mun makuun. Kesäksi onkin lapsille hankittu muutama herkku Bobon SS15 -mallistosta. Bobo on myös mielestäni ihan liian kallis laatuun nähden, mutta kuosit ovat vastustamattomat.

Ostan lastenvaatteita käytettynä ehkä hieman enemmän kuin uutena. Kengät lähestulkoon aina ostan uutena, muissa vaatteissa ei uutuudella ole mulle mitään lisäarvoa. Ostan uutena oikeastaan vain ketjuliikkeiden vaatteita ja uusista mallistoista eniten minuun iskevät. Tätä lastenvaatehärdelliä tuntematon ei ehkä tiedä, että suosituimpien mallistojen vaatteet esimerkiksi Mini Rodinilla ja Bobo Choses'lla myydään loppuun minuuteissa kaikista verkkokaupoista ympäri maailman. Silloin kannattaa kyllä olla kärppänä ettei jää ilman, jos johonkin on silmänsä iskenyt. Yleensä suosituimmista malleista voi kirppiksellä saada jopa moninkertaisen summan alkuperäiseen hintaan nähden, jopa käytettynä. Itse olen esimerkiksi myynyt muutaman vuoden käytössä olleen Mini Rodinin trikoopaidan yli 60 eurolla. Enkä siis asettanut hintaa itse, vaan ihan huutokauppaperiaatteella hinta kipusi noin jäätäväksi.

Näköjään keksisin tästä aiheesta juttua vaikka kuinka. Tehdään vielä selväksi, etten koe olevani lastenvaatefriikki. En myöskään yleensä noteeraa muiden lasten pukeutumista. Tärkeintä on, että lapsella on sään- ja tilanteenmukaiset vaatteet päällään! Meidän lapset pukee kotioloissa päälleen just sitä, mistä itse eniten tykkäävät. Kun ulostaudutaan ihmisten ilmoille, joko minä puen lapset tai sitten yhdessä lapsen kanssa valitaan kaikkia osapuolia tyydyttävät kamppeet. Kuvasin ylle meidän lasten ulkovaatteet, joita yleensä käytetään kun lähdetään vaikka kauppaan tai kylään. Tuo Bobon huivi on alunperin ollut suurinpiirtein neliön mallinen, mistä olen sitten tehnyt kaksi kolmiohuivia. Pojan asusteena oleva raitahuivi on lähinnä rekvisiittaa, sillä harvoin saan poikaa suostumaan pukemaan huivin ylleen. Alla sitten tämänpäiväiset vaatteet, jotka lapset itse olivat aamulla päälleen pukeneet. Vauva veteli kuvaushetkellä sikeitä ulkona, mutta kerrottakoon että häneltä löytyi yltään ihana musta bambutrikoinen body (liekö sillä edes merkkiä, mutta kävin just niitä hamstraamassa lisää Kärkkäiseltä) ja Name Itin sukkahousut. Plus tietenkin ulkovaatteet.

Tytön paita Mini Rodini (second hand)
Tytön housut Mini Rodini (second hand)

Pojan paita Bobo Choses
Pojan housut itse tehty

kph






Kylpyhuonetta ei täällä ole tainnut näkyä sitten raksa-aikojen. Tuohan on tosi perus, ei mitään kummempia kikkailuja. Tykkään tosi paljon edelleen katon sormipaneelista, seinän sisään asennetusta suihkusta, kiinteästä hyllystä ja kalanruotoladonnasta lattiassa. Eli oikeastaan ihan kaikesta! Jos nyt jotain parannettavaa pitää keksiä, kiinnittäisin ehkä enemmän huomiota valaistukseen. Suihkuseinän kohdalla katossa on kuusi spottia (tms.) ja ne kyllä sijoittaisin kauemmas seinästä. Vaikka seinä olisi kuinka suora, näyttää ylhäältä tuleva valo jok'ikisen pienen kohouman tai painauman laattojen nurkissa varjona.

Tämä on kompakti kylpyhuone, jossa tällä porukalla mahdumme hyvin kylpemään kun oikein sopuisasti ollaan. Toisinaan haaveilen talosta, jossa olisi ihan kunnolla törsätty neliöitä kylpytiloihin. Ehkä sitten seuraavaan kotiin...

21.4.2015





Tämä blogi ei taida olla ihan lukijaystävällisimmästä päästä ja nyt viittaan erityisesti epäsäännölliseen postaustahtiini. Epäsäännöllisyys johtuu osaksi ajanpuutteesta, mutta suurin syy taitaa olla ideoitten puute. Nytpä sitten teillä on mahdollisuus vaikuttaa blogin sisältöön ja kertoa, mistä haluaisit lukea juttuja? Ainakin muistan, että joku pyysi juttua talon ulkoasusta ja siitä voisinkin kirjoitella joskus. Tämähän on tällainen hömppäblogi, jossa mitään kovin syvällistä ei tulla näkemään ja sillä linjalla jatketaan. :)

20.4.2015

keittiön pieni muutos




Meillä on ollut suunnitteilla tehdä keittiöön pienimuotoinen remontti. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuului seinien maalausta, hyllykön vaihtoa keveämään malliin ja tasojen vaihto valkoiseen laminaattiin. Massiivipuutaso on kaunis, mutta työläs. Alunperin taso suojattiin Bloomin puunsuojalla. No sehän kului suunnilleen viikossa pois. Viime joulun alla otimme tasot uudestaan käsittelyyn ja tällä kertaa hionnan jälkeen pintaan levitettiin muutama kerros Osmo Colorin valkoista puuvahaa. Oli kuulemma ammattilaisten mielestä parasta mitä markkinoilla on. Kuvista näette, kuinka hyvää tuo aine on. Jääkaapin vierestä vaha on jo kulunut pois, vaikka tasojen käsittelystä on kulunut vasta muutama kuukausi. En suosittele kenellekään. Näin en myöskään suosittele massiivipuutasoa, ellei siedä joko jatkuvaa tasojen käsittelyä tai epämääräisen näköistä pintaa. Siispä tasot lähtevät ehdottomasti vaihtoon. Laminaattia sen olla pitää. Tai kiveä, mutta se ei tällä kertaa ole vaihtoehto, koska budjetti. 

Koska olen malttamaton, päätin jo nyt tehdä pienen esiremontin. Hyllyn ja tasojen vaihto jää seuraavaan osaan. Tällä kertaa maalasin keittiöstä pari seinää harmaalla. Seuraavan remonttiosion yhteydessä maalaan seinät uudestaan jollain ihan muulla värillä. Lopputulos on omaan makuuni liian rustiikki, joten vaihtoon männööpi. Jätän vielä uudelle valkoiselle tasolle mahdollisuuden freesata kokonaisuus siedettäväksi, mutta tällä kombinaatiolla tuo harmaa on aivan liian lämmin mun makuun. Lämmin harmaa myös vähän riitelee lattian kylmän harmaan sävyn kanssa, joten se yksistään jo puoltaa värin vaihtoa. Saapa nähdä minkälainen oravanpyörä tästä nyt tulee. Periaatteessa tykkään, ettei keittiö ole nyt niin kliini, mutta kun kerran sain tuon rustiikki-ajatuksen päähäni, ei muuta puutukaan kuin punaruutuiset kardiinit ikkunasta.

Mitä tykkäsit? Mentiinkö sunkin mielestä rytinällä metsään vai oliko muutos parempaan suuntaan? 








14.3.2015

just nyt





Täällä on haipakkaa pitänyt. Just kun tuntui, että elämä itkuisen vastasyntyneen kanssa alkaa näyttää aurinkoisempaa puolta, mies loukkaantui moottorikelkkaonnettomuudessa. Tässä sitä nyt ollaan kolmen lapsen (joista se nuorin on ONNEKSI nykyään todella helppo), yhden vammautuneen, opiskelujen ja kotitöiden keskellä nuttura vinossa, silmäpussit poskilla, mutta toistaiseksi kaikista päivistä selvinneenä. Olen yrittänyt siloitella itselleni vähän iisimpää kevättä mm. palkkaamalla tutun tytön meille siivoilemaan kerran viikossa. Hankittiin myös tuplarattaat, että pääsen kaikkien kolmen kanssa laajentamaan ulkoiluja kotipihan ulkopuolelle. Opintoja olen tehnyt vauvan päiväunien ja yön pikkutuntien aikaan. Kyllä tästä vielä kesäksi noustaan entistä ehompina! Onneksi on perheet ja ystävät, jotka meitä on ihanasti auttaneet kukin tavallaan. Iso kiitos teille.

Tämmöistä tänne. Päivittelen blogia niin usein kuin mahdollista. Tämä on onneksi siitä kätevä harrastus, että tätä voi ihan kotisoffalta harrastaa. Kuvat tähän juttuun ovat meidän vanhasta kodista, jonka myimme pois kesällä 2012. Talo oli 50-luvun pieni omakotitalo suurella pihalla. Ai että mitä muistoja tuoltakin on...

7.2.2015

WC = i like








Että voikin olla ihminen kiitollinen vessasta. Tämä kyseinen kiitollisuutta tunteva ihminen on erityisen hämmästynyt siitä, miten sieltä-täältä-ja-tuolta hankituista tarvikkeista tuli loppujen lopuksi niin mukava kokonaisuus. Raksa-aikana wc sai lattian, seinät ja wc-istuimen koteloineen. Hanan tekniikka asennettiin myös. Sitten tuli piiiiiiiiitkä hiljaisuus. Oikeastaan yhden ja puolen vuoden pituinen hiljainen kausi. Ei ollut motivaatiota, eikä allastakaan tahtonut millään löytyä. Sitten yhtäkkiä löytyi Ikeasta päheät kaapit ja sopivan näköinen allaskin tupsahti markkinoille. Ennen joulua tilasimme kaappien päälle ja altaan taakse lasit sekä peilin. Viikko sitten vessa VIHDOIN JA VIIMEIN otettiin oikeasti käyttöön.

Iloiseksi tulen myös kaikesta tuosta pienestä tilbehööristä, jota hartaudella asettelin paikoilleen vessan valmistuttua. Nestesaippua ja saippualautanen ovat tuliaisia Ruotsin puolelta, Lagerhausista. Ruskea saippua on lasten isomummun Virosta tuoma, valkoisen saippuan olen vuosia sitten voittanut jostain blogiarvonnasta (juu, omistakin kätköistä voi tehdä näköjään löytöjä!). Että kyllä muuten saippuoillakin voi olla tarina, se kun tuntuu sisustuksessa olevan monella se juttu. Hyllyn päällä, vessapaperirullan takana pilkottaa muisto Balilta; Joy, lukee tuossa mosaiikkipeilikoristuksessa. Juliste on myös useamman vuoden vanha. Aina välillä sen otan esiin ja sitten kohta taas käärin kaappiin. Nyt sen on hyvä tuolla.

Tulipahan tarinaa yhdestä vessasta. Pieni askel teille, iso askel meille!


24.1.2015

tik tok tiketi tok osa 2 ja mörköpelko




Jottei pojan kello jäisi vähemmälle huomiolle niin tässä nyt sekin. Olohuoneen lisäksi innostuin hakkaamaan nauloja tännekin huoneeseen. Joku päivä vielä pakkeloin näitä seiniä ja kadun syvästi tätä tauluvimmaa. Kellon lisäksi seinälle päätyi Juhana Hurtigin teos ja allekirjoittaneen todella kömpelö leoparditeos, jonka tein pojalle viisivuotissynttärilahjaksi. Toisessa kuvassa näkyy huuto.netistä muutama vuosi sitten ostettu vintagelamppu. En oikein tiedä onko tuo jo liian retro, mutta mun mielestä se sopii jotenkin tosi hyvin väreiltään just kaikkiin muihin huoneen assesööreihin.



Lopuksi vielä kirjasuositus kaikille mörköjen ja örkkien ystäville. Minä en pelkää mörköjä -puuhakirja on jopa mun mielestä hauska. Siinä on yli 150 tehtävää, joista osassa pitää esimerkiksi leikata mörkö irti kirjasta, pomppia sen päällä ja heittää se lopuksi roskakoriin. Ehkä siinä samalla lentää roskakoriin myös mörköpelko, joka ainakin välillä riivaa noita meidän kahta vanhempaa lasta. Ostin kirjan Kärkkäiseltä, klik vain jos kiinnostuit. Tämä oli kyllä todellinen suksee meillä ja kaikki tehtävät tuli tehtyä muutamassa päivässä!

tik tok tiketi tok




Ai kun mää niin tykkään noista lasten joululahjaksi saamista kelloista! Tänään meillä ollut pikkuvieras kysyi, että onko nuo itse tehdyt. Voisivat ollakin! Tukevista erivärisistä pahveista ja kellon koneistoilla voisi samankaltaiset itsekin väsätä.

Tyttären huoneen seinällä on kirpparilta kauan sitten löydetty vanha huivi. Meille niin sopiva, kun olemme miehen kanssa avioliiton ensikuukaudet Australiassa viettäneet. Värikin on tosi herkullinen. Paremman idiksen puutteessa kiinnitin huivin sinitarralla seinään.

14.1.2015

sisustusta pienellä ässällä




Tämä kotiäitinä oleminen nähtävästi innoittaa sisustamaan enemmän. Tai jos nyt sisustamisesta voi edes puhua, monesti asiat vain tapahtuvat, huomaamattomasti ilman mitään sen kummempia Sisustetaanpas nyt-juttuja. Siivouksen yhteydessä taulut saattavat vaihtaa paikkoja tai huomaan jonkun esineen joutavan kaappiin pölyä keräämästä. Yhtenä iltana olin vauvan kanssa kaksin kotona ja aikani olohuoneen seinää tuijotettua hain vasaran ja kolme pientä naulaa. Yksi naula oli seinässä jo valmiina. Muutamaa vasaranlyöntiä myöhemmin seinällä oli ihan erinäköinen setti kuin aiemmin. Varovaisesti arvioiden keväisempi. Jonkinlaista taulukollaasia tuohon on ollut suunnitteilla jo puolitoista vuotta, eli siis talon valmistumisesta lähtien. Ajatuksen tasolla tuntuu melkein pahalta rei'ittää seiniä, mutta kerran kirpaistuaan helpottaa.

Kuvissa muuten joululahja mieheltäni. Kuka arvaa mikä? On se kyllä välillä aika lutunen kun tuommoisia keksii..


10.1.2015

pussilakana diy





Vanhasta pöytäliinasta suloiseksi pussilakanaksi. Vähälle käytölle jäänyt pellavainen pöytäliina sai enemmän käyttöarvoa, kun ompelin sen pussilakanan muotoon. Meidän vauvan pussilakanat ovat osoittautuneet jokaikinen vähän väärän kokoisiksi peittoon nähden. Milloin peitto on liian suuri tai pieni. Itse tekemällä pussilakana on nyt justiinsa eikä melkein sopiva. Ompelin vielä keskelle tukevaa neonpinkkiä satiininauhaa ilmettä tuomaan. Ja tulihan siitä oikein kelpo, suosikkiainesta! Kiitos vain ystäväni S ideanpoikasesta! ;) Tällainen ompelus on helppo toteuttaa vaikka olisi vähän tumpelo ompelemaan. Ei tarvitse muuta kuin tikata suoraa ommelta ja priimaa tulee.

Vanha sairaalan vauvasänky on lainassa siskoltani. Ilman tätä ei oltaisi kyllä tultu toimeen mitenkään. Suosittelen syvästi kaikille vauvaperheille. Vauvan viihdykkeeksi ripustin reunaan joulukuusesta riisutut lintuset. Donna Wilsonin kisun vauva sai meiltä joululahjaksi. Kyllä kelpaa rinsessan ottaa nokoset sängyllänsä! (Rinsessa itse on kyllä täysin eri mieltä. Tällä hetkellä uni tulee parhaiten ulkona rattaissa. Eilenkin otti sellaiset kevyet neljän tunnin päiväunet ulkona.)